FAQ

…eli usein kysytyt kysymykset

1. Miksi filosofoida ryhmässä?

Kun omia ajatuksia voi puntaroida hyvässä hengessä, tuntee tulevansa kuulluksi ja kehittyvänsä. Erilaiset ihmiset ja heidän ajatuksensa rikastuttavat elämää ja mahdollistavat uusia ajatuspolkuja. Vaikka ei joka kerta saisikaan suuria oivalluksia, voi olla että yhdessä jutellessa omat näkemykset selkiytyvät ja myöhemmin jokin asia ajattelussa liikahtaakin eteenpäin. Hyvässä ilmapiirissä ujotkin ihmiset saavat rohkeutta ilmaista ajatuksiaan toisille, joten yhdessä filosofointi voi olla antoisaa myös inhimillisen kohtaamisen näkökulmasta. Tavoitteena on kunnioittaa jokaisen näkemystä, mutta Ajatusringissä saa olla eri mieltä muiden kanssa. Filosofisen keskustelun luonteeseen kuuluu omien ja muiden ajatusten haastaminen, rohkea tutkiminen ja toisaalta vahvistaminen hyvien perustelujen avulla. Sallivassa ja ajatusten tutkailua tukevassa ryhmässä saattaa parhaillaan saada lisää rohkeutta ja kehittää taitoja, joiden avulla voi ilmaista omia ajatuksiaan silloinkin, kun ne eriävät muiden näkemyksistä.

2. Voiko tulla mukaan jos ei tiedä mitään filosofiasta?

Jos tunnet paremmin Aku Ankan Pluton kuin Platonin, niin se ei haittaa mitään. Olet täysin tervetullut joukkoon. Filosofiassa ei ole kysymys vain jostakin antiikin asiasta eikä Ajatusringissä kysellä keneltäkään titteleitä tai koulutustaustoja. Ajatusrinki-toiminta lähtee siitä, että jokaisella on viisautta, josta voi ammentaa. Filosofia-sana juontaa juurensa viisauden rakastamisesta. Tärkeintä on aito kiinnostus erilaisia ilmiöitä kohtaan, halu kehittää omia ajatuksia ja tahto kuunnella, mitä muilla on sanottavana.

3. Kenelle Ajatusrinki on tarkoitettu ja mitä siellä tapahtuu?

Ajatusrinki on tarkoitettu elämänuteliaille ihmisille. Ohjaan Ajatusrinkiä eri ikäisille lapsista vanhuksiin. Ideana on, että ryhmä kokoontuu samalla kokoonpanolla useamman kerran, mutta ryhmässä on voinut käydä myös kertaluonteisesti tutustumassa ja katsomassa, tuntuuko toiminta omalta. (Olen vetänyt tapahtumasarjojen ohella myös yksittäisiä tapahtumia.) Osallistujien iästä ja kiinnostuksesta riippuu, millaisia asioita tapaamisissa käsitellään. Käytän keskustelunherättäjänä pääosin taide-elämyksiä, kuten musiikkia, kuvataidetta tai runoutta. Joskus olemme käyttäneet alustuksena myös osallistujien omia kaunokirjallisia tekstejä ja maalaustaidetta. Olemme myös piirtäneet yhdessä ajatuksia paperille. Ryhmä kiteyttää jokaisella tapaamiskerralla useita vaihtoehtoisia kysymyksiä, joista he äänestävät keskustelunaiheeksi yhden filosofisen kysymyksen. Pienempien lasten kanssa pikemminkin leikitään ja ihmetellään, kun taas isompien ja aikuisten kanssa etsitään erilaisia näkökulmia ja vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Nuorin osallistuja on ollut tähän mennessä 3-vuotias ja vanhin 94-vuotias.

4. Millaisista aiheista Ajatusringissä puhutaan?

Ajatusringissä keskustellaan osallistujien omista kysymyksistä (mm. Mitä kauneus on? Mikä on ihmisen olemus? Milloin ihminen on terve?). Kysymyksen muotoilussa pyrin ohjaamaan osallistujia filosofisten kysymysten äärelle, mutta toisinaan aiheet ovat olleet myös melko psykologisia (kuten käsitellyt kysymykset: Mitä onni on? Mistä suru syntyy? Onko pyyteetöntä auttamista? tai Voiko pelkoon tottua?). Ajatusrinki-toiminnassa kunnioitetaan erilaisia maailmankatsomuksia, kulttuureja ja ihmisiä. Toiminta itsessään on uskonnollisesti sitoutumatonta, mutta osallistujia itseään mietityttävät uskonnonfilosofisetkin kysymykset ovat tervetulleita keskustelujen aiheiksi.

5. Kuka olet ja miksi olet innoissasi Ajatusringistä?

Nimeni on Elise Liikala. Olen Ajatusrinki-ryhmien ohjaaja ja kehitän taidelähtöistä filosofointitoimintaa. Koulutukseltani olen taiteen maisteri. Opiskelen lisäksi parhaillaan yliopistossa teologiaa ja filosofiaa. Olen myös Britanniassa toimivan SAPERE*-yhdityksen sertifioima P4C-filosofiaohjaaja (*Society for Advancing Philosophical Enquiry and Reflection in Education). Ajatusringissä minua kiinnostaa filosofointi, joka tapahtuu ihmisten välillä tässä ja nyt. Filosofisen ajattelun kehittämistä voi tukea lukemalla filosofista kirjallisuutta ja osallistumalla erilaisille luennoille, mutta ryhmässä filosofoinnin painopiste on laajempi. Paitsi ajattelun kehittyminen, tärkeää on myös itsetuntemuksen lisääntyminen, osallisuuden kokemus ryhmässä, ajanvietto muiden kanssa ja nähdyksi sekä kuulluksi tuleminen. Iloitsen yhdessä tapahtuvasta prosessista, jossa voimme oppia toisiltamme. Vedän Ajatusrinkiä muun muassa siksi, koska uskon, että se voi vaikuttaa positiivisesti ihmisten elämään myös arjessa ryhmän ulkopuolella. (Jos olet utelias tutustumaan koulutukseeni tarkemmin, voit tehdä sen täällä.)

6. Mikä on ohjaajan rooli ryhmässä?

Ohjaajan tehtävänä on suunnitella tapaamiskerran aloitusinspiraatioksi sopiva ”virike”. Virike on taidelähtöisessä filosofoinnissa  taiteellinen teos/tuotos, joka esitellään osallistujille. Halutessaan osallistujat tekevät taidetta joskus myös itse, tulkitsevat sitä ja muodostavat tulkintojen pohjalta filosofisia kysymyksiä. Ohjaajana autan keskustelun käynnistämisessä ja esitän keskustelun aikana  tarkentavia kysymyksiä tai lyhyitä kommentteja. Ajatusrinki on keskustelupiiri, joten se poikkeaa esimerkiksi filosofian opetuksesta koulussa tai yliopistossa. Tarkoitus ei ole opettaa mitään tiettyjä teorioita tai selvittää, miten jokin tietty henkilö tai filosofi on ajatellut. Ajatusrinki-toiminta etsii viisautta osallistujien omasta elämästä ja ajattelusta.

7. Mitä jos ei jaksaisi ajatella?

Ihminen ajattelee väistämättä enemmän tai vähemmän koko ajan. Ajatustemme laatu vaikuttaa siihen, miten koemme esimerkiksi oman elämämme, toiset ihmiset ja sen, tunnemmeko elämämme mielekkääksi. Uskon, että omien ajatusten äärelle pysähtyminen ja niiden kehittäminen voi muuttaa meitä paljonkin. Erilaisten näkökulmien saaminen muilta voi auttaa laajentamaan omaa mielen maisemaa. Sitä voi toki tehdä vaikkapa ystävien, perheen, työkavereiden tai naapureiden kanssa. Ajatusrinki on vain yksi vaihtoehtoinen tapa osallistua muiden kanssa ajattelun laajentamiseen. Jos pohdiskelee luontojaan paljon, on ainakin itselleni tärkeää pitää aktiivisesta ajattelusta välillä lepoa: olla vaan, antaa ajatusten virrata, rentoutua: hullutella ja leikkiä. Hiljentyminenkin on taito, jota voi harjoitella. Ajatusringissä saa olla myös hiljaa. Jokaisella tapaamiskerralla ei välttämättä löydy sanottavaa ja jos niin käy, sekin on ok.

8. Miten saa tietoa toiminnasta?

Tilaamalla uutiskirjeen saat tietoa tulevista kursseista ja tapahtumista. Ajatusrinki on kokoontunut tähän mennessä mm. Nykytaiteen museo Kiasmassa, Töölönlahden puistossa, MadeByHelsinki -käsityökollektiivin tiloissa, Helsingin työväenopistolla ja HelsinkiMission palvelutalossa. Voit tutustua tähän mennessä ryhmissä käsiteltyihin kysymyksiin Ajatusringin Facebook-sivulla. Mikäli haluaisit Ajatusringin kokoontuvan osana järjestämääsi tapahtumaa tai sinua kiinnostaa yhteistyö yrityksesi tai järjestösi kanssa, ota yhteyttä. Kerron mielelläni lisää. (info(at)eliseliikala.com)