Materiaalit ja tutkimus

Materiaalit

Tältä sivulta löydät materiaaleja, joita voit käyttää jos haluat filosofoida esimerkiksi lapsesi kanssa kotona tai toimit vaikkapa opettajana tai sosiaalialan ammattilaisena ja olet kiinnostunut toteuttamaan filosofointia. Ota rohkeasti yhteyttä jos sinulla on kysyttävää materiaaleista tai olet kiinnostunut kouluttautumaan Filosofiaa lapsille -menetelmän käytössä. Yhteystiedot

Löydät tältä sivulta myös tutkimustietoa Filosofiaa lapsille -menetelmään ja Ajatusrinki- taidelähtöiseen filosofointiin liittyen.

Lisään sivulle uusia materiaaleja aika ajoin.

Opas ajatteluun – Filosofiaa lasten kanssa

Opas ajatteluun – Filosofiaa lasten kanssa on käytännönläheinen menetelmäopas, joka antaa keinoja ajattelun taitojen, vuorovaikutuksen ja monilukutaidon (taito ymmärtää ja tulla ymmärretyksi) kehittämiseen. Oppaassa on kirjoittamani erillinen osio taidelähtöiseen filosofointiin liittyen. Kirja on toteutettu työryhmässä ja sen on tuottanut Filo – Filosofiaa lapsille, nuorille ja aikuisille ry.

Toisin kuin väittelyharjoituksissa, Filosofiaa lapsille -menetelmässä ei ole voittajia tai häviäjiä, vaan yhteinen tutkailu luo onnistumisen kokemuksia kaikille ryhmänä. Näin ollen opasta voidaan käyttää myös osallisuuden ja vaikuttamisen harjoitteluun. Kirjan sisältö soveltuu suurelta osin käytettäväksi paitsi lasten myös aikuisten kanssa.

Opas ajatteluun on tilattavissa kirjana ja ladattavissa pdf:nä ilman maksua kustantaja Opinkirjon sivuilta.

Ajatusrinki-logo-tekstinjakaja

Filosofinen paperikirppu

Filosofisen paperikirpun avulla voit muodostaa filosofisia kysymyksiä ja pohdiskella niitä yhdessä lasten kanssa. Voit käyttää kehittämääni filosofista paperikirppua yksityiskäytössä ja ei-kaupallisessa tarkoituksessa. Otathan ystävällisesti yhteyttä jos haluaisit käyttää paperikirppua muulla tavoin.

Filosofiakirpun käyttöohje:

1. vaihe – Taittelu ja taiteilu
Kopioi paperikirppupohja. Paperikirppu taitellaan ohjeen mukaan, jonka jälkeen se koristellaan/väritetään, niin että jokainen kirpun päällipuolelle jäänyt kolmio on erinäköinen/eri värinen.

2. Pohtimispeli kirpun avulla
Pohtimisleikkiin tarvitaan kaksi osallistujaa. Kirppua kädessä pitävä pyytää  paria valitsemaan jonkin neljästä paperikirpussa olevasta kysymyksestä. (Sitten hän pyytää paria valitsemaan numeron 1-10 ja avaa paperikirpun ”suuta/nokkaa” parin sanoman kertamäärän, jotta vain neljä vaihtoehtoista kolmiota jää esille.) Lopuksi pari saa valita, minkänäköiseksi koristellun kolmion alle hän haluaa kurkistaa. Kolmion alta ilmestyy jokin sanoista: elämä, joulupukki, ystävyys, rakkaus, taikuus, presidentti, tulevaisuus tai viha.

3. Kirppua pitävä esittää parin valitseman kysymyksen yhdistäen sen sanaan, joka ilmestyi kolmion alta. Esimerkiksi: Mitä tai mikä on? RAKKAUS

Pari vastaa kysymykseen. Myös kirppua pitävä vastaa kysymykseen. Keskustellaan ja vaihdetaan vuoroja.

Ajatusrinki-logo-tekstinjakaja

Kirahvi Mainion tarinat

Kirahvi Mainion tarinat on lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry:n julkaisema lastenkirjasarja. Kirjat ovat työväline perhehoitoon sijoitetun lapsen kanssa työskentelyyn. Kirjat sopivat hyvin myös adoptioperheiden ja esimerkiksi turvakotien käyttöön. Kirjoissa käsitellään teemoja, kuten kotia, turvallisuutta, ystävyyttä ja ikävää satujen kautta. Kirjoissa on tehtäviä aiheen käsittelyyn.

Lapset ovat olleet mukana kehittämässä tarinaa Ajatusrinki -taidelähtöisen filosofoinnin kautta. Kirjojen tarinat ovat eläneet myös filosofoinnin jälkeen Pesäpuu ry:n kehitystyössä ja kirjojen pilotoinnissa. Kaksi kirjaa on ilmestynyt keväällä 2019. Syksyllä 2019 ilmestyy kaksi uutta kirjaa.
Kirjojen alkuperäistarinat ja kuvitukset: Elise Liikala

Kirjoja voi tilata Pesäpuu ry:n verkkokaupasta.

Ajatusrinki-logo-tekstinjakaja

Tutkimustietoa

Tutkimusten mukaan Ajatusringin taustalla oleva P4C-menetelmä (Philosophy for/with Children) tukee lasten ajattelun, itseilmaisun ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Menetelmää käytetään monissa maissa kouluissa ja kansalaisjärjestöjen työssä muun muassa ihmisten voimauttamisessa ja yhteiskunnallisen osallistamisen vahvistamisessa. Menetelmän on osoitettu tuovan hyötyjä myös senioreiden elämään. Menetelmästä hyötyvätkin kaiken ikäiset.

Lastensuojelun piirissä olevien lasten osallisuuden vahvistaminen Suomessa

Vuonna 2017-2018 olin mukana 3-5 -vuotiaiden lasten osallisuuden vahvistamiseen tähtäävässä hankkeessa yhdessä Pesäpuu ry:n ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Hanketta ja filosofoinnin hyötyjä arvioi ulkopuolinen tutkija. Keväällä 2019 Pesäpuu ry julkaisi  satukirjasarjan Kirahvi Mainion tarinat. Kirjoissa käsitellään Ajatusringin aikana ja sen jälkeen Pesäpuu ry:n jatkamassa kehitystyössä esilletulleita lasten tuntoja ja näkökulmia. (Lue Etelä-Suomen sanomien juttu ”Päijät-Hämeen lapsia mukana harvinaisessa kehitystyössä – ”Samaa tulosta ei saada, jos työntekijät pohtivat keskenään” 23.2.2018)

P4C-menetelmän hyödyllisyys lasten parissa tehtyjen tutkimusten mukaan

Muun muassa Ruotsissa 5–­­16 -vuotiaille kolmen vuoden aikana tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lapset ja nuoret, jotka harjaantuivat filosofisiin keskusteluihin kehittyivät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa: he kykenivät rakentamaan omia ajatuksiaan muiden osallistujien näkemysten pohjalle, mutta myös arvioimaan esitettyjä argumentteja kriittisesti. Paitsi kyky käsitellä verbaalista informaatiota, myös kyvykkyys ilmaista itseä ei-kielellisesti sekä tulkita ei-verbaalisia viestejä, kuten kehollisia liikkeitä ja katseita vahvistui.

Durhamin yliopiston arvioimassa Englannissa toteutetussa projektissa tutkittiin P4C-menetelmän vaikutusta lasten oppimiseen 48 koulussa eri puolilla maata. Projektissa 4. ja 5. luokalla olevat lapset filosofoivat noin kerran viikossa vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan osallistujien matemaattiset ja kielelliset taidot edistyivät verrokkiryhmää nopeammin. Kognitiivisten taitojen lisäksi opettajilta ja oppilailta saatu palaute vahvisti uskomusta, että menetelmästä oli hyötyä myös non-kognitiivisten taitojen kehitykselle. Palautteen perusteella P4C-toiminta paransi sekä oppilaiden keskinäisiä että opettajien ja oppilaiden välisiä suhteita. Oppilaat itse arvioivat keskinäisten väliensä parantuneen, sillä he oppivat tuntemaan toisiaan entistä paremmin.

Tuoreessa (v.2017) erityisesti non-kognitiivisten taitojen kehitystä tarkastelleessa englantilaisessa seurantatutkimuksessa vahvistettiin, että P4C kehittää sosiaalisia- ja kommunikaatiotaitoja, kuten empaattisuutta, ryhmätyötaitoja ja resilienssiä.

P4C-menetelmän hyödyllisyys senioreille tärkeiden teologisten ja filosofisten kysymysten käsittelyssä

Helsingin yliopistossa vuosina 2015-2017 tekemässä kandidaatintutkielmassani tutkin toiminnan hyödyllisyyttä Ajatusrinkiin osallistuneiden senioreiden parissa. Senioreilta kerätyn palautteen perusteella hyödyissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä muun muassa yllä mainittuihin lasten parissa todistettuihin hyötyihin. Menetelmästä hyötyvät siis paitsi lapset, myös aikuiset. Kandidaatintutkielma kokonaisuudessaan on luettevissa pdf-dokumenttina.

Ajatusrinki-logo-tekstinjakaja

Tutkimustietolinkkejä:

Britanniassa tehty tutkimus, jossa seurattiin filosofoinnin vaikutusta 48 koulussa vuonna 2013. Tästä klikkaamalla tutkimukseen.

Britanniassa tehty seurantatutkimus, jossa keskityttiin etenkin non-kognitiivisiin vaikutuksiin. Tästä klikkaamalla tutkimukseen.

Ruotsissa tehty 5-16 vuotiaiden filosointia kartoittava tutkimus. Tästä klikkaamalla tutkimukseen (pdf).

Tutustu P4C-tutkimustuloksiin myös Brittiläisen SAPERE-yhdistyksen kotisivuilla.