Ajatusrinki: Mitä on luonnottomuus?

Elise Liikala | julkaistu: 19.9.2020

Pääsimme tapaamaan Ajatusringissä toisiamme toissaviikolla kasvokkain pitkähkön tauon jälkeen Helsingin työväenopistolla, sen jälkeen kun korona katkaisi lähitapaamiset maaliskuussa.

Istuimme nyt normaalia etäämpänä toisistamme, mutta henkinen välimatka tuntui ainakin minusta melko lyhyeltä, kun olimme jälleen sellaisten kysymysten äärellä, jotka koskettavat ihmisiä kaikissa kulttuureissa liioittelematta vuosituhannesta toiseen.

Monien kiinnostavien kysymysten joukosta keskustelunaiheeksi äänestettiin: Mitä on luonnottomuus?

Tiivistän alle ryhmän keskustelun. Siinä on esitettynä ryhmäläisten ajatuksia ja pohdiskelua kysymykseen liittyen. Keskustelun aikana sivuttiin muun muassa pukeutumista, alastomuutta, eläinten kesyttämistä, teknologiaa (kuten robotiikkaa) ja homoseksuaalisuutta.

Aluksi

Luonnottomuuden vastakohtana pidettiin luonnollisuutta. Keskustelun aikana mietittiinkin luonnottomuuden ja luonnollisuuden rajaa ja sitä, onko luonnollisuus ja luonnottomuus negatiivista tai positiivista.

Keskustelun alussa yksi osallistuja totesi, että maailmankaikkeudessa kaikki on samaa tähtipölyä eli luonnollista. Luonto materiana on siis luonnollista (/ luonnon mukaista), mutta ryhmässä ajateltiin, että käsite ”luonnottomuus” ja käsitykset luonnottomuudesta liittyvät ihmisen kykyyn ajatella. Yksi osallistuja pohti: ”Onko luonnonvastainen luonnotonta?”

Eräs osallistuja pohti, läheneekö luonnollisuus ja luonnottomuus moraalikäsitteitä ja sanoi: ”Ainakin niitä usein käytetään niin.”

Luontoa pidettiin luonnollisena

Osallistujien kesken luontoa pidettiin luonnollisena.

Näin ollen ihmisen biologiset ruumiintoiminnot, kuten aivastaminen, syöminen ja nukkuminen olivat osallistujien mielestä luonnollisia.

Tässä yhteydessä eräs osallistuja esitti, että luonnollista on se, mitä ei voida valita. (Valinnan piiriin tulevissa asioissa sen sijaan voi olla sellaisia muotoja, jotka ovat luonnollisia tai luonnottomia.)

Hänen mielestään luonnollista on se, kun asiat tapahtuvat ilman, että niihin voi vaikuttaa. Esimerkiksi ”petoeläimet saalistavat elääkseen”. Eräs osallistuja pohtikin, että eläin ei voi elää luonnottomasti, koska eläimellä ei ole valintaa.

Joku totesi, että luonnottomuus ja luonnollisuus (kuten muutkin vastakohdat) kuuluvat ihmisyyteen, mutta eivät välttämättä luontoon, koska (vain) ihminen osaa ajatella.

Tunteisiin liittyen esitettiin kysymykset: ”Onko onnettomana olo luonnollinen olotila?” ja ”Onko masennus luonnollista?”

Eräs osallistuja totesi, että jos eläin masentuu – se ei tunnu luonnolliselta. (Eläimen ei kuuluisi masentua.)

Toinen osallistuja vastasi kuitenkin, että ”Kaikki toiminnot, mitä ei voida valita, ovat luonnollisia.”

Luonnottomuus enemmistön arviona ja ajan tuotteena

Yksi osallistuja tiivisti näkemyksensä luonnottomuudesta toteamalla, että luonnottomuus on epäsuhta ja ristiriita maailman ja ympäristön välillä.

Se, mikä on luonnollista, on kuitenkin vaikeasti määritettävissä: Ryhmässä ajateltiin, että luonnollisuus ei välttämättä ole jokin pysyvä asiantila, vaan se saattaa olla enemmistön määrittelemiin arvoihin – aikaan ja paikkaan – perustuva arvio.

Luonnottomuus olisi näin ollen enemmistön mielipiteen vastaista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi epänormaalia käytöstä siihen verrattuna, miten monet muut käyttäytyvät.

”Luonnottomaksi tulee se, mitä enemmistö ajattelee.”

Luonnollista olisi siis kenties se, mikä on riittävän yleistä ja luonnotonta se, mikä on poikkeavaa ja harvinaista.

Ajatusta luonnottomuudesta voidaan käyttää yhteiskunnan kontrollin välineenä.

Monenlaisiin asioihin voidaan puuttua. Eräs osallistuja mainitsi, että joskus ei katsottu sopivana, että naiset pitivät housuja.  

Luonnollisena tai luonnottomana pidetyt seikat vaikuttavat lainsäädäntöön. Yksi osallistuja summasi, että hänen ikäluokkansa eli ”50-vuotiaiden ikäpolven aikana homoseksuaalisuus oli aluksi rikos. Sitten siitä tuli sallittua ja sitten tulivat sateenkaariperheet ja saman sukupuolen avioliittolaki.”

Yksi totesi: ”Enemmistön arvot ovat muuttuneet.”

Toinen mietti: ”Muuttuuko asia luonnottomasta luonnolliseksi, kun se lainsäädännössä sallitaan?”

Luonnottomuus ja moraali

Ajatukseen luonnottomuudesta liittyy usein sallimattomuutta. Keskustelun aikana pohdittiinkin, että luonnottomuutta voidaan pitää huonona tai pahana.

Ryhmässä esitettiin kuitenkin, että ”enemmistökin voi olla väärässä” ja yleiset normit voivat itse asiassa olla joskus luonnottomia.

(Pohdittavaksi edelliseen kommenttiin liittyen: Jos luonnollisuus tai luonnottomuus ei ole ajasta tai paikasta riippumaton totuus eli se ei ole muuta kuin yhteisön enemmistön mielipide, voiko asian tiimoilta ylipäätään olla ”oikeassa” tai ”väärässä”?)

Esitettiin myös ajatus, että ”moraali on enemmistön etiikkaa.”

Esitettiin kysymys: ”Voisiko luonnotonta olla sellainen, mitä ihminen ei ymmärrä.” Eli jokin, mikä tuntuu itsestä omituiselta.

Luonnottomuus ei ole sama asia kuin pahuus

Ryhmässä mietittiin, että luonnottomuus ei ole sama käsite/asia kuin pahuus, vaikka luonnottomuus voi olla enemmistön näkemys, että jokin asia on väärin.

Eräs osallistuja sanoi, että ”luonnottomuus voi olla väline johonkin hyvään.”

Esimerkkinä pidettiin sitä, että jos ihminen puuttuu luonnon kulkuun vaikkapa kesyttämällä tiikerin, niin toiminta on luonnotonta eikä kesytetty tiikeri ole ”luonnollinen tiikeri”. (Eräs osallistuja tosin esitti vastaväitteen ja sanoi, että tiikeriä ei voi aidosti kesyttää.) Tällainen toiminta voi olla luonnotonta ja tehdä tiikeristä luonnottoman, mutta luonnonjärjestykseen puuttumista ei nähty pahana, kun kyseessä on lajin pelastaminen sukupuutolta.

Yksi mietiskeli, että robotiikka ja esimerkiksi autot voivat olla luonnottomia, mutta ne eivät ole itsessään hyviä tai pahoja sinänsä.

Keskustelun aikana kävi siis ilmi, että luonnolliset asiat eivät ole yksiselitteisesti hyviä ja luonnottomat asiat yksiselitteisesti pahoja. (Lukijana voit arvioida seuraavia väitteitä ja miettiä perusteluja puolesta tai vastaan.)

Luonnottomina asioita ryhmän joidenkin osallistujien mukaan:

  • ”Toisten eristäminen ja poissulkeminen ei ole luonnollista.”
  • ”Ilmastonmuutoksen aiheuttaminen on luonnotonta.”

Luonnollisina asioina mainittiin:

  • ”Pandemiat ja kulkutaudit ovat luonnollisia.”
  • ”Tunteet ovat luonnollinen asia.” (”Tunteita ei välttämättä kuitenkaan pidetä sopivina. Voidaan rajata sitä, missä luonnollinen tunne saa olla.”) (Joku mietiskeli tähän liittyen, onko tunteettomuus luonnotonta, jos tunteet ovat luonnollisia…?)
  • ”Alastomuus” (Todettiin kuitenkin, että eri kulttuureissa ja tilanteissa alastomuuteen suhtaudutaan eri tavoin.)
  • ”Käytös” (Todettiin kuitenkin, että jokin käytös voi olla jossain tilanteessa ok ja toisessa tuomittua)
  • ”Luonnollista on ihmisen ikävä toisen luo.”
  • ”Muutos on luonnollista. Kaikki muuttuu.”

Onko luonnotonta olla muuta kuin oma itsensä?

Eräs osallistuja pohti, että luonnottomuus voisi olla ”keinotekoisuutta, yliyrittämistä, teeskentelyä tai jatkuvaa suorittamista ja jäykkyyttä”.

Hän mietti: ”Onko luonnotonta, jos yrittää olla jotain muuta kuin on?”

Osa oli sitä mieltä, että on. Toiset taas sitä mieltä, että ei.

Yksi osallistuja sanoi, että on luonnotonta yrittää olla jotakin muuta kuin on, koska ihminen ei tällöin anna asioiden tapahtua luonnollisesti. Hänen mielestään luonnotonta oli kaikki sellainen toiminta, joka laitetaan tapahtumaan ja joka ei siis tapahdu luonnostaan (ikään kuin automaattisesti luonnon ohjaamana). Jos ihminen käyttää valintaa, hän ei toimi luonnollisesti.

Tämä näkökulma asetettiin kuitenkin kyseenalaiseksi esittämällä, että jos kyky valintaan ja tahtoon tekee asiantilasta luonnottoman, niin (ajatteluun perustuva) ihmistoiminta ylipäätään olisi sen perusteella luonnotonta.

Yksi osallistuja totesi, että ei ole luonnotonta yrittää olla jotain muuta kuin on, koska ihmisellä voi olla (luonnollisesti) erilaisia rooleja. Ihminen ei toimi välttämättä itseään vastaan, koska hän voi muokata ja kehittää persoonaansa.

Toinen osallistuja sanoi, että ei ole luonnotonta yrittää olla jotakin muuta kuin on, koska tällainen käytös on ihmiselle luonteenomaista.

(Luonnollisuuden ja luonteenomaisuuden käsitteiden yhtäläisyyksiä ja eroja ei ehditty käsitellä.)

Lopuksi

Keskustelu luonnollisuudesta ja luonnottomuudesta sisältää helposti arvolatautumia. Luonnollinen kätkee usein ajatuksen hyvästä ja luonnoton ajatuksen huonosta tai pahasta. Luonnoton voi myös näyttäytyä jonakin, jota tulisi välttää tai joka tulisi torjua tai parantaa.

Moni ryhmässä pohti loppukierroksella keskustelun päätteeksi kuitenkin, että luonnottomuus on ihmisen luoma käsite ja sen sisältö muuttuu ajan kuluessa.

Mitä perusteita puoleen ja/tai vastaan sinä löydät kyseiselle näkemykselle?

Edellä olevan keskustelun lisäksi kotisohvalle pohdittavaksi voit ottaa myös seuraavat aiheet:

Ovatko robotit luonnollisia vai luonnottomia?

Keskustelussa sivuttiin hieman robotteja (tekoälyä). Ovatko robotit epäluonnollisia, jos ne toimivat ja ikään kuin ajattelevat, mutta niillä ei ole ihmisen kaltaista ymmärrystä siitä, että ne ovat olemassa ja kokemusta siitä, miltä tuntuu olla robotti?

Onko olemassa luonnottomia elinympäristöjä?

Keskustelun aikana sivuttiin ihmisen rakentamaa nykyaikaista kaupunkia elinympäristönä. Onko kaupunki ihmiselle luonnollinen paikka asua? Asiaa pohtinut osallistuja viittasi tutkimukseen, jonka mukaan kaupunkiympäristö kuormittaa väistämättä ihmisen kehoa, koska kaupungissa on niin paljon ärsykkeitä. (Tutkimuksen tarkemmat tiedot kuitenkin puuttuvat.)

Onko tahto ja valinta luonnotonta?

Kuten tekstissä mainitsin, eräs osallistuja pohti luonnottomuutta tilana, joka ei tapahdu luonnostaan (automaattisesti luonnon ohjaamana), vaan tilana, joka laitetaan tapahtumaan.

Valinnan kautta tapahtumiin puuttuminen olisi luonnollisen järjestyksen rikkomista.

Hänen mukaansa luonnollista olisi siis vain sellainen toiminta, joka tapahtuu ilman, että siihen ajattelun kautta vaikutetaan. Luonnollista olisi ikään kuin sellainen liike, mikä on sysätty alkuräjähdyksessä (tai muussa (luodussa?)) alkupisteessä käyntiin. Tähän luonnolliseen liikkeeseen vaikuttaminen olisi jollain tavalla ulkopuolista toimintaa eli epäluonnollista/luonnotonta.

Voit tältä pohjalta pohtia:

  • Jos kyky tehdä valintoja olisi jotakin muuta kuin ”luonnollista”, niin olisiko se luonnotonta vai onko olemassa muitakin vaihtoehtoja?

Liittyvätkö harmonia ja luonnollisuus toisiinsa?

Eräs osallistuja pohti, että kenties harmonia suhteessa ympäristöön määrittelee luonnollisuuden ja luonnottomuuden. Mutta jos näin olisikin, mitä on harmonia?

Ja viimeiseksi: onko olemassa jotakin yliluonnollista?

(Ajatusringin isnpiraationa toimi maalausteos, jossa oli kuva ihmisistä Pariisissa.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *